Tori Amos: Gold Dust

 

 

 

Fakta 1: Olen henkeen ja vereen Tori Amos -fani
Fakta 2: Viimeisin ostamani Tori Amos -levy on vuoden 2009 Abnormally Attracted To Sin
Fakta 3: Tori Amos ei ole julkaissut yhtään hyvää levyä sitten vuoden 1998 (From the Choirgirl Hotel)

Amosin perisynti on aina ollut tehdä liian pitkiä levyjä. Jokaiselle levylle on mahtunut muutama hyvä biisi ja paljon ei-niin-hyviä. Lähtien vuoden 1996 Boys For Pele:stä hän on tuottanut levynsä itse, ja nämä seikat tietysti herättävät tyytymättömässä kuulijassa kysymyksen siitä, voisiko ulkopuolinen tuottaja olla taas jossain vaiheessa järkevä veto ? Mutta ei, hän haluaa tehdä kaiken itse, mikä hänelle suotakoon.

Näiden esitietojen pohjalta tartun Torin uuteen Gold Dust -julkaisuun. (Ei, en ostanut sitä, vaan tukeudun Spotifyyn.) Kyseessä on siis nippu uudelleenäänitettyjä, orkestraatioilla höystettyjä versioita Amosin vanhoista biiseistä. Välityö siis. Tai jotain. Paperilla koko konsepti epäilyttää: miksi tällainen levy ? Monet albumin biiseistä on orkestroitu jo niiden alkuperäisissä versoissa, ja orkesterisovitukset on tehnyt pääasiassa sama heppu, John Philip Shenale.

Uusintakäsittelyn on saanut 14 biisiä, eli kerrankin albumin mitta on järkevä. Suurimmat hitit on jätetty rauhaan, ja hyvä niin. Parhaiten toimivat edelleen neljältä ensimmäiseltä levyltä poimitut kappaleet. Tottahan orkesteri tuo biiseihin komean kuorrutuksen, ja eritoten Little Earthquakesin biisit hyötyvät tästä, kuten Precious Things. Käsittämätön ratkaisu on Yes, Anastasian pätkäiseminen puoleen alkuperäisestä kestosta, ja toisekseen biisi olisi viimeisenä tarvinnut uuden orkestraation, originaali versiohan on jo täydellinen. Yhteenvetona biiseistä on vaikea sanoa mitään rakentavaa, ihan kivoja kappaleita ja sovituksia, mutta siihenpä se sitten jääkin.

Summa summarum, perusteita koko julkaisulle täytyy ihmetellä sillä kuten sanottua, suurimmassa osassa kappaleita orkesteri oli mukana jo alkuperäisissä versoissa. Toki ne on sovitettu osittain uudestaan, mutta keskivertokuuntelija tuskin huomaa uusia nyansseja, niin hienovaraisia muutokset ovat.

**