torstai 18. lokakuuta 2012

PMMP, Yo-talo 17.10.2012

 














Kävin katsomassa ties kuinka monennen PMMP -keikkani, nyt Yo-talolla. Edellinen kerta oli Rakkaudesta -levyn julkaisukiertueella joskus kesällä Pakkahuoneella. Fiilis näiden paikkojen välillä on kuin yö ja päivä, Pakkahuoneella tulee zuumailtua keikat rauhassa kaukaa, Yo-talolla bändi tulee iholle muutaman metrin päähän. Loppuunmyyty Yo-talo ei kylläkään ole niitä miellyttävimpiä paikkoja.

Sure enough, päästyäni paikalle kello 23.30 aikoihin iskee ahdistus: mökki on aivan tupaten täynnä juuri 18 vuotta täyttäneitä siideripissiksiä, siltä se ainakin vaikuttaa. Haen tiskiltä juotavaa ja asetun pönöttämään tungokseen. Onneksi yleisön keskipituus on jotain 165 cm, joten näen kaiken vallan mainiosti.

Odotukset ovat aika nollassa, tyyliin varmaan ihan tylsä perusveto tulossa. Itse asiassa kehtuutti lähteä koko keikalle, mutta kun tuli lippu ostettua niin mennään nyt sitten. Mira tulee paikalle suoraan Rent-musikaalin harjoituksista, ja Paula varoitteli Facebookissa keikan alun viivästyvän tämän vuoksi. Onneksi veto kuitenkin pääsee alkamaan ennen puoltayötä.

Kuten Pakkahuoneen keikalla, alkuun tulee Korkeasaari, kiva biisi, jännä tunnelma. Paula paukuttaa jotain patarummun tapaista. Seuraavaksi kuullaan Heliumpallo, fiilis nousee hieman. Matkalaulu räjäyttää pankin lopullisesti… siis voi Morjens mikä tunnelma keikalla on tästä loppuun! Aivan käsittämätöntä juhlaa sekä bändin että yleisön puolelta. Harvalla metallikeikalla näkee vastaavaa hurmosta. Alkaa tuntua, että helvetti, tästä saattaakin tulla paras PMMP-kokemus ikinä.

Settilista on yllätyksetön eli aikamoista hittiputkea tarjoillaan. Facebookissa esitin toiveeni Onko sittenkään hyvä näin -biisin soittamisesta, mutta ei sitä sitten tullut. Eikä Kohkausrockia. Höh. Tytöt-biisi on skippauskamaa, ja lähden käymään veskissä. Takaisin tullessani yritän määrätietoisesti puskea takaisin keskelle ja onnistun törmäämään kivuliaasti lattian kiertävän penkin kulmaan kaatuen melkein naamalleni. Tuloksena 30 cm pitkä vekki sääreen, jippii.

Encoret ovat hohhoijaa-meininkiä, olisivat nyt voineet jotain vähän harvemmin soitettuja biisejä ottaa. Matoja ja Mummola eivät kyllä toimi itselleni enää mitenkään päin. Kahden encoren jälkeen bändi lopettaa ja valun massan mukana ulos sateeseen. Kannatti lähteä, keikka oli mitä parhain. Muistan miettineeni monesti PMMP-keikan jälkeen, että tämä saa olla viimeinen kerta vähään aikaan.. Silti aika pitkälle kaikki Tampereen keikat on tullut käytyä katsomassa. Nyt tuo ajatus on taas mielessä, varsinkin kun seuraava keikka on jo itsenäisyyspäivänä. Saa nähdä.


Korkeasaari
Heliumpallo
Matkalaulu
Jeesus ei tule oletko valmis
Rakkaalleni
Kesäkaverit
Pahvinaamari
Lautturi
Pariterapiaa
Tytöt
Joku Raja
Joutsenet
Lapsuus Loppui
Tässä elämä on
Viimeinen Valitusvirsi
---------------
Koko Show
Mikkitelineestä on puolet minun
Matoja
--------------
Päiväkoti
Mummola


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti